Ruoka on olennainen osa elämänhallintaa. Monipuolinen ja oikearytminen ravinto auttaa jaksamaan arjessa ja kohentaa mielialaa. Tärkeää on syödä säännöllisesti ja monipuolisesti. Värikäs ja monipuolinen ruokavalio lisää hyvinvointia, tuottaa makunautintoja sekä silmälle iloa. Ruoka on unen ja liikunnan ohella yksi hyvinvointimme kulmakiviä. 

Ravitseva ruoka ylläpitää terveyttä ja auttaa jaksamaan arjessa. Valitsemalla monipuolisesti eri ruoka-aineita saat riittävästi energiaa ja muita ravintoaineita. Ei ole yhtä oikeaa tapaa syödä terveellisesti. Tärkeintä on syödä värikkäästi, monipuolisesti ja pitää ruokarytmi säännöllisenä.

Ruokavalio

Terveellinen ruokavalio edistää terveyttä ja vähentää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Tärkeintä on, että nautitun ruoan määrä ja laatu ovat tasapainossa kulutuksen kanssa. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee, eivät yksittäiset ruoka-aineet tai ateriat. Monipuoliset ruokavalinnat takaavat riittävän energian ja muiden ravintoaineiden saannin. Ravitsemussuositusten tavoite on parantaa väestön terveyttä ja antaa suuntaviivoja terveellisiin ruokavalintoihin. Ruokakolmio, lautasmalli ja ruokarytmi luovat hyvän pohjan hyvinvointiin.

Lautasmalli

Lautasmalli on havainnollinen esimerkki hyvästä ateriasta. Se auttaa aterian koostamisessa. Kun kokoat aterian lautasmallin mukaan, syöt monipuolisesti eikä sinun tarvitse huolehtia yksittäisten ravintoaineiden saannista.


Ruokakolmio

Ruokakolmio kuvastaa eri ruokaryhmien määriä hyvässä ruokavaliossa. Kolmion pohjalla olevia olisi hyvä syödä enemmän ja kolmion huipulla olevia vähemmän. Kolmion kaikkia ruokia ei ole tarkoitus syödä yhtenä päivänä. Joistain lohkoista ei tarvitse syödä välttämättä ollenkaan (ilman lihaa ja maitotuotteita pärjää erinomaisesti). Ruokakolmion ruokaryhmät ovat esimerkkejä. Omaan ruokakolmioon voi lisätä samantyyppisiä ruoka-aineita, jos ne eivät kuvassa näy.


Ateriarytmi

Säännöllinen syöminen pitää yllä vireyttä. Tasainen ateriarytmi auttaa jaksamaan, tukee terveellistä syömistä ja painonhallintaa. Kun energiansaanti on tasaista, pysyvät keho ja mieli virkeinä koko päivän eikä liiallinen herkuttelu tule mieleen. Syö päivittäin aamiainen, lounas ja päivällinen sekä näiden välillä 1–2 välipalaa. Tärkeintä säännöllisessä syömisessä on välttää liian pitkiä ateriavälejä. Näin verensokeri pysyy tasaisena, mikä ylläpitää vireyttä ja toimintakykyä.

Ruoan vaikutus hyvinvointiin

Ruoka vaikuttaa monella tavalla ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin:

  • Fyysisen hyvinvoinnin kannalta ravinnon tehtäviä ovat janon ja nälän poistaminen, riittävä ravintoaineiden saanti sekä sairauksien ehkäisy ja hoito.
  • Henkistä hyvinvointia edistävät esimerkiksi maukkaan ruoan tuottama mielihyvä, valinnan mahdollisuudet sekä ruokailuympäristön viihtyvyys.
  • Sosiaalista hyvinvointia luovat yhteiset ruokahetket, ruokaperinteiden siirtäminen, juhlatilaisuudet ja vieraanvaraisuus.

Ruoka- ja kehorauha

Ruoka ei ole vain ravintoa, vaan siihen liittyy vahvasti myös psykologiaan ja kulttuuriin liittyviä elementtejä. Syöminen on äärimmäisen henkilökohtainen asia. Se herättää tunteita niin hyvässä kuin pahassa. Toisen lautasen sisällön arviointi ja kommentointi hyväntahtoisena heittonakin on aina riskialtista. Jokaiselle tulee antaa ruokarauha ja oikeus päättää omista valinnoistaan. Jokainen valitsee itse, mitä syö ja miten paljon.

Ruokailuhetkeen kuuluu ilo ja läsnäolo – ei syyllistäminen, selittely eikä annoskoon tai aterian ravintoainesisällön arvostelu. Kehorauha tarkoittaa, että jokaisella on oikeus olla tyytyväinen kehoonsa ja lupa olla kritisoimatta sitä. Kukaan ei saa kommentoida tai arvostella toisen kehoa. Jokaisen keho on hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin se on.

Viimeksi muutettu: keskiviikko 8. joulukuuta 2021, 10.12