Planeettamme kantokyky ei enää kestä ihmisten nykyisiä toiminta- ja elintapoja. Muutos on mahdollinen ja jo yksikin valinta vaikuttaa. Kohtuuden periaatetta on helppo soveltaa kaikkeen, eikä silloin vaadita radikaaleja toimia. Kestävä elämä ei siis tarkoita luopumista. Tekoja kuitenkin vaaditaan jo tänään. On hyvä aloittaa tarkastelemalla omia arkisia tapoja. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki muodostuu asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja muusta kulutuksesta. Kotona energiaa kuluu eniten asunnon lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen. Videossa näet Marttojen vinkkejä, kuinka voit pienentää hiilijalanjälkeäsi.


        

Kierrätys

Jätteiden lajittelun pitäisi olla yksi arjen ja kodin perustoiminnoista. Monella ei kuitenkaan ole tietoa tai kiinnostusta jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Jätteiden kierrätys on kuitenkin välttämätöntä sekä elinympäristön terveellisyyden että yhteiskunnan toimintojen sujuvuuden kannalta. Ihmisten tuottama jäte saadaan hyötykäyttöön, kun elämistä syntyneet jätteet lajitellaan oikein. Kierrättäminen vähentää alkuperäisten raaka-aineiden ja energian tarvetta. Usein kierrätetyn materiaalin uudelleenkäyttö vie vähemmän energiaa ja vettä kuin alkuperäisen. Tällöin kierrätysmateriaalista valmistetun tuotteen ympäristöjalanjälki on selvästi pienempi kuin alkuperäisistä raaka-aineista valmistetun. Kierrättäminen hillitsee siten ilmastonmuutosta. Lajitellusta jätteestä valmistetaan muun muassa uusioenergiaa, teollisuuden raaka-aineita ja multaa. Niiden avulla käyttöömme valmistuu uusia tuotteita.  

Lajittelu on helppoa, joten miksi ei?

  • Lajittele eri jätelajit, kuten biojäte, lasi, metalli, muovi, kartonki ja paperi, omiin astioihin.
  • Vaarallinen jäte, kuten patterit, kuuluvat erilliseen kierrätykseen.
  • Itselle turhat ehjät vaatteet ja tavarat voi viedä kierrätyskeskukseen tai kirpputorille. Tekstiilijäte puolestaan kuuluu sekajätteeseen tai lumppukeräykseen.
  • Sekajätteeseen kuuluvat mm. hygieniatuotteet, kuten kertakäyttövaipat ja pumpulipuikot, likaiset elintarvikepakkaukset, halogeenilamput sekä rikkinäiset sukat ja alusvaatteet.
  • Jätteiden lajitteluohjeet vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain. Ohjeet löytyvät taloyhtiön jätekatoksesta tai kierrätyspisteestä sekä paikallisen jäteyhtiön koulunettisivuilta tai kunnasta.

Kierrätys alkaa lajittelusta. Lajittelu on osa arkeamme. Elintarvikkeista lajittelemme maidon jääkaappiin, nuudelit ruokakaappiin ja jäätelön pakastimeen. Astiat lajitellaan astiakaappiin – lautaset ja lasit omiin paikkoihinsa – ja aterimet lajitellaan omiin lokeroihinsa aterinlaatikkoon. Pyykit lajitellaan puhtaisiin ja likaisiin. Lajittelu on arkea eikä lainkaan vaikeaa. Lajittelua helpottaa, että jätteille on omat roskikset tai laatikot. Roskikset kannattaa värikoodata tai kirjoittaa roskikseen jätteen nimi. Tämä helpottaa lajittelua, jos käyttäjiä on useita. Ympäristölle ystävällisintä on välttää jätteen syntymistä. Hanki siis vain tarpeeseen, käytä kaikki ostamasi ja vältä paljon pakattuja elintarvikkeita.


   

Last modified: Tuesday, 23 November 2021, 1:43 PM